Kategoria — Palautetut

On se aika koulunkäynnistä kun pitäisi kirjoittaa diplomityö. Aikaa on maaliskuun loppuun, joten kiire tulee. Tässä muutamia työkaluja, jotka eivät takaa työn valmistumista, mutta helpottavat prosessia:

Dropbox on palvelu, joka synkronoi tiedostoja eri tietokoneiden välillä. Helposti. Dropbox on kuin mikä tahansa muu kansio tietokoneessasi. Kaikki sinne tallennetut tiedostot synkronoidaan palvelimen kanssa, ja tiedostoihin tehdyt muutokset näkyvät saman tien kaikissa tietokoneissa joihin olet asentanut Dropboxin.

Tiedostojen tallennuksesta jää versiohistoria, johon pääsee käsiksi palvelun verkkosivun kautta. Myös poistetut tiedostot näkyvät netissä.

Dropbox toimii Windowsissa, OS X:ssä, Linuxissa ja iPhonessa. Ilmaisessa versiossa on  2 gigaa tilaa tiedostoille. 50GB maksaa kymmenen dollaria kuussa. (Suosituksista saa 250MB lisää tilaa )

Plussaa

• Tiedostojen automaattinen synkronointi pöytäkoneen, läppärin ja työkoneen välillä
• Dropbox toimii kätevänä varmuuskopiona jos se on asennettuna useammalle koneelle. Pelkästään verkkoon tehtyyn kopioon ei kannata luottaa, ja todella tarkka tietysti tallentaa tiedostot myös ulkoiselle kovalevylle tms.

Miinusta

• Ilmainen 2 GB on nopeasti täynnä jos haluaa säilöä kuvia tai muita isoja tiedostoja
• Ei, Dropbox ei ratkaise ääkkösongelmia macin ja windowsin välillä
• Ei sovellu käyttäjille, jotka vierastavat tiedostojensa lataamista “pilveen” tai mihinkään vieraaseen verkkopalveluun. (Tiedostot salataan ja siirrettään salattuja yhteyksiä pitkin, mutta ymmärrän jos se ei riitä vakuuttamaan.)

Refworks on verkkopalvelu lähdeviitteiden hallitsemiseen. Palveluun voi syöttää kaikki mahdolliset tiedot mitä lähteistä tietää. Refworksistä saa ulos listan viitteistä todella monessa eri formaatissa, mm. Harvardin standardin mukaisessa nimi – vuosiluku -muodossa.

Viitteitä ei tarvitse useinkaan syöttää käsin. Refworks on integroitu mm. Google Scholar -hakuun ja TKK:n kirjaston hakuihin. Hakutuloksista voi siirtää lähdeviitteet suoraan RefWorksiin.

Refworks on ilmainen jos koulu on ostanut lisenssin. Muuten käyttö maksaa $100/vuosi.

Plussaa

• Integrointi hakupalveluihin, vähän käsin kirjoittamista
• Elektronisista lähteistä voi tallentaa pdf:n liitteeksi viitteeseen

Miinusta

• Refworksin käyttökokemus on kauhea. Sivuja lataillaan uusiksi, ja käsin syötetyn tiedon puolesta saa pelätä
• En ole keksinyt palvelulle muuta käyttöä kuin viitteiden säilömisen ja määrämuotoisen listaamisen. Sama onnistuu varmasti muillakin työkaluilla tai käsin

Latex ei ole työkalu sinänsä, vaan ladontajärjestelmä. Todella paljon yksinkertaistettuna: tekstin rakenne merkataan Latex-elementeillä (hiukan samaan tapaan kuin HTML-dokumentin rakenne merkataan). Teksti ajetaan pulauttimen läpi, joka muotoilee tekstin näyttämään hyvältä .

Eri dokumenttityypeille on olemassa pohjia, jotka hoitavat muotoilun pitkälti puolestasi. Verkosta löytyy esimerkiksi TKK:n tietotekniikan laitoksen englanninkielinen diplomityöpohja (lähde: Sanna Suorannan kokoama erinomainen ohje diplomityön tekemiseen.)

Windowsille on olemassa proTeXt-paketti, joka sisältää Latex-dokumentin tekemiseen tarvittavat työkalut. Asennusohjeet löytyvät mukana tulevasta pdf-tiedostosta. Myös asennusohjelmat käynnistetään kyseisestä pdf:stä. Tarkoituksena on ilmeisesti pakottaa kaikki lukemaan asennusohjeet, mikä kyllä kannattaa.

OS X:lle vastaava paketti on MacTex. Ladattava paketti on 1,2 gigaa, mutta sisältää tarvittavat työkalut.

Plussaa

• Latexilla pärjää tilanteissa joissa dokumentin monimutkaisuus olisi liikaa Wordille. Olen melko vakuuttunut että diplomityö on tällainen dokumentti
• Teksti tallennetaan tekstimuodossa. Tämä mahdollistaa versiohallinnan tekstille ja sisällön hakemisen tiedostoista ilman niiden avaamista. Tämä myös vähentää tiedoston korruptoitumisen vaaraa
• Tekstin ulkoasua pystyy tarvittaessa hallitsemaan erittäin tarkasti

Miinusta

• Latexin asennusprosessi voi tuntua kohtuuttoman vaikealta verrattuna Wordin avaamiseen
• Tekstin merkkaaminen vaatii opettelua

Tässä tähän asti tärkeimmät työkalut. Katsotaan mitä muita tulee vastaan työn edistyessä.

Hesarissa tänään, vuonna 2009:

Kuluttajaviranomainen ei voi eikä halua puuttua siihen, että suomalaiset joutuvat totuttelemaan “pankki- ja luottokorttien” sijasta “debit- ja credit-kortteihin”.

Eniten ehkä ärsyttää se, että mitään teknistä ongelmaa pankki- tai luottokortti-termin käyttämiselle ei ole. Pankit ovat päättäneet käyttää uusia termejä, ja asiakkaat opetelkoot vähän englantia.

Kuten Jari Parantainen toteaa, on pankkien viesti hieman ristiriidassa niiden arvojen kanssa.

Kertauksen vuoksi:

• Debit = pankkikortti
• Credit = luottokortti

FOWAn ensimmäisen päivän yleisösuosikki oli Operan Bruce Lawson, joka kävi kertomassa mitä uutta HTML5 tarjoaa.

Brucen sanoin HTML5 on “pimpattu HTML4″. Jotain kertoo se, että HTML5-standardia kutsuttiin aluksi “web applications 1.0″-standardiksi. Pyrkimyksenä on siis sovittaa HTML vastaamaan nykypäivän web applikaatioiden asettamiin vaatimuksiin.

Mitä uutta HTML5 tarjoaa?

<canvas>

Canvas-tagi mahdollistaa grafiikan piirtämisen selaimessa ilman Flash tai SilverLight-plugineita. Canvasdemos.com:ssa on esimerkkejä siitä, millaisia asioita canvasilla voidaan tehdä.

Tuki canvasille on olemassa Operassa, Firefoxissa, Chromessa ja Safarissa.

Tällä hetkellä canvasin ongelmana on saavutettavuus. Selaimelle canvasin sisältö on pelkkiä pikseleitä, vaikka se sisältäisikin tekstiä. Esimerkiksi ruudunlukijat eivät pysty tulkitsemaan mitä selain näyttää.

HTML5 forms (Web forms 2)

Lomakkeita käytetään netissä paljon. Sovelluskehittäjän kannalta niiden tekeminen on kuitenkin tylsää. Lomakedatan validointi pitää usein tehdä sekä asiakaspäässä JavaScriptillä että serveripäässä.

HTML5 yrittää helpottaa lomakkeiden tekemistä siirtämällä validoinnin selaimen tehtäväksi, Käytännössä kehittäjä voisi esimerkiksi määrittää input-tageille erilaisia tyyppejä, joiden perusteella selain voi validoida käyttäjän syöttämän sisällön. Brucen demoamia sisältötyyppeejä olivat mm. email, url, date ja range.

Esimerkiksi koodi <input name="email" type="email" required autofocus /> luo tekstikentän, jonka sisällön pitää olla validi sähköpostiosoite. Required parametri kertoo selaimelle että kenttä ei saa olla tyhjä. Autofocus antaa kentällä fokuksen sivun lataamisen jälkeen.

Kun lomake lähetetään, selain tarkistaa kenttään syötetyn sisällön ja tarvittaessa pysäyttää lomakkeen lähetyksen ja näyttää käyttäjälle virheilmoituksen. Epäselväksi jäi pystyykö virheilmoitusta kustomoimaan, vai onko se selainkohtainen.

Input-kenttien sisältöä pystyy myös rajoittamaan min ja max-parametreilla sekä regexp-lauseilla.

HTML5:n käyttämät kenttätyypit ovat osittain taaksepäin yhteensopivia. Jos selain ei tue kenttätyyppiä, näytetään tilalla tavallinen tekstikenttä.

Toinen vaihtoehto on käyttää Modernizr-skriptiä, joka osaa haistella selaimen tukemat ominaisuudet ja poistaa sivulta elementit joita selain ei tue.

Muuta

Puheessa vilahteli myös liuta muita buzz wordeja: geolokaatio (käyttäjän sijainnin välittäminen nettisivulle), local storage (tiedon tallentaminen käyttäjän koneelle keksejä kätevämmällä tavalla) ja video-tagi, jonka avulla voi videon upottaa HTML:n sekaan ilman Flashiä.

Monet ominaisuuksista ovat jo käytettävissä uusimmissa selainversioissa. Itse standardi valmistuu hitaasti, mutta se ei estä käyttämästä HTML5:ttä jo nyt.

Operan miehenä Bruce käytti tilaisuuden IE:n mollaamiseen. Internet Explorerin useamman vuoden päivityssykli on kieltämättä melko kankea, kun muut selaimet pystyvät reagoimaan standardin kehittymiseen huomattavasti lyhyemmässä ajassa.

Fun fact: HTML5-standardia puuhataan käytännössä #whatwg@freenode irc-kanavalla.