Kategoria — mobiili

Kävin Adobe User Groupin tapaamisessa, jossa oli setä Adobe Nordicista kertomassa mitä uutta Adoben Creative Suite 4:ssä oikein on.

Kaikesta päätellen CS4:ssä on keskitytty parantamaan workflowta ja jätetty uudet ominaisuudet hiukan vähemmälle. Olen yleensä käyttökokemuksen puolella, joten uudistukset kuulostivat lupaavilta.

CS4:n workflow-uudistuksista monet tuntuivat itsestäänselvyyksiltä, siltä että jonkin tietyn tehtävän voi nyt tehdä ei-typerästi. Softan uuden version julkaisu tuntuu olevan vähän skitsofreenistä puuhaa. “Hei, meidän vanhassa ohjelmassa oli kaikki nämä asiat todella huonosti, mutta nyt ne on korjattu! Ostakaa meidän hyvää softaa!”
[Lue lisää →]

Useimmat kamerapuhelimet ilmoittavat kuvan ottamisesta äänellä, joka muistuttaa oikean kameran sulkimen ääntä. Oma Nokia 6120 päästää tämän äänen vaikka puhelin olisi äänettömällä. Jotkin Nokian mallit kuulemma kunnioittavat äänetön-profiilia, mutta vain jos se on puhelimen alkuperäinen äänetön-profiili. Itse tehty vastaava profiili ei eliminoi kameran ääntä.

Miksi kameran pitää pitää meteliä? Nopeasti ajateltuna tähän voisi olla kaksi eri syytä:

Kamerapuhelin yrittää muistuttaa kameraa: Äänellä yritetään luoda mielikuva oikean kameran käytöstä, vaikka kädessä onkin puhelin. Tätä teoriaa tukee se, että jotkin digipokkarikamerat on myös varustettu vastaavalla äänellä.

Äänellä on myös toinen tähän liittyvä funktio: se kertoo koska kuva otetaan. Kamerapuhelimissa on 1-2 sekunnin viive laukaisimen painamisesta kuvan ottamiseen, digipokkareissa vähän vähemmän. Äänestä voi päätellä milloin kameraa on turvallista heilutella.

Kamerapuhelimen ääni turvaa yksityisyydensuojaa: Äänen voi nähdä reaktiona huoleen siitä, että ihmisiä salakuvattaisiin kamerapuhelimella. Äänekäs laukaisinääni estää tehokkaasti kuvien ottamisen kohteen tietämättä. Ainakin Koreassa on puuhattu lainsäädäntöä vuonna 2003, joka velvoittaa kameroita pitämään meteliä.

Tietääkseni Suomessa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä? Jälkimmäiseen vaihtoehtoon kuitenkin viittaa se, että ääntä on todella vaikea saada pois päältä.

Ipod Touch aiheuttaa tietynlaista avoimien wlan-verkkojen tarkkailua, laitteella kun ei muuten pääse nettiin. Yleensä verkkoja ei vain tahdo löytyä. (Kampissa kuuluu Helsingin kaupungin verkko, ainakin Narinkkatorin laidalla – luxusta.)

Viimeksi etsin verkkoa Helsingin Messukeskuksessa. Paikassa oli yksi avoin verkko, mutta se ei toiminut. Osasyynä voi olla, että messujen näytteilleasettajille kaupataan samassa tilassa maksullista wlania, edulliseen 150 euron hintaan!

Korkeahko hintataso on ilmeisesti karsinut näytteilleasettajia muutenkin. Fillarimessuilla tuntuu olevan vuosi vuodelta vähemmän yrityksiä mukana. Tänä vuonna jäljellä näytti olevan lähinnä isoimpia pyörävalmistajia ja -kauppoja, eikä kauheasti mielenkiintoista nähtävää. Osa kaupoista oli jopa järjestänyt varjomessut samaan aikaan . No, tämä lähinnä viestinä tulevaisuuden itselleni: harkitse ennen kuin menet uudestaan.

Olen harkinnut myös oman wlanin kantamista mukana. JoikuSpot -niminen ohjelma muuttaa uudemmat Nokian E-sarjalaiset mobiileiksi wlan-tukiasemiksi. Yhtälöön tarvitaan vain puhelin, jossa on wlan-ominaisuus (esimerkiksi suhteellisen himottava Nokian E51), JoikuSpot ja jokin kiinteä mobiililaajakaista. Tämä yhdistettynä iPodiin voisi olla jo melko pätevä surffausalusta.

Matkustin pitkästä aikaa junalla ja tulin samalla testanneeksi VR:n palautelomakkeen käytön kännykällä. Ehkä pari sanaa käyttökontekstista:

Juna lähti aamulla kello 7:30, mikä on opiskelijalle suurin piirtein sama kuin 4:30 muille. Väsytti. Olin tilannut liput edellisenä päivänä VR:n nettivarauksesta ilman mitään erityistoiveita. Junassa odottikin sitten yllätys: paikat olivat lasten leikkivaunusta, vaikka juna oli muuten melko väljästi täytetty. Nukkuminen ei siis tullut kysymykseen, joten päätin käyttää ajan hyödyksi ja lähettää VR:lle kysymyksen heidän paikkojen sijoittelualgoritmista, ymmärrättehän.

Pääsin kännykällä kätevästi VR:n palautelomakkeeseen ja täytin sen huolellisesti. Kaikki sujui hyvin, kunnes “Lähetä”-napin alta paljastui teksti: “Huom! Lomake vaatii oikein toimiakseen javascript-tuen.” (Kuvakaappaus alla)

Palaute jäi sitten lähettämättä. Väsymys ja harmistus vaikuttivat käyttötilanteeseen paljon – kaikki kognitiiviset resurssit eivät ehkä olleet käytössä. Lomakkeessa on silti vakava käytettävyysongelma. Muutama parannusehdotus:

1. Älä vaadi JavaScriptin käyttöä palautelomakkeessa. VR:n tapauksessa JavaScriptiä käytetään vain tarkistamaan onko käyttäjä täyttänyt kaikki kentät. Tämän voi toteuttaa myös ilman JavaScriptiä.
2. Jos kuitenkin haluat käyttää JavaScriptiä tarkistamaan syötteen, haistele onko käyttäjällä JavaScript päällä. Jos EI ole, turvaudu muihin keinoihin.
3. Jos kuitenkin haluat estää sivun toimimisen ilman JavaScriptiä, varoita käyttäjiä sivun alussa. Ei sivun lopussa kun käyttäjä on jo täyttänyt kaikki kentät turhaan.

Ongelma olisi helppo ratkaista esimerkiksi sijoittamalla kyseinen varoitusteksti sivun alkuun ja piilottamalla se näkyvistä JavaScriptillä. Näin teksti näkyisi juuri niille käyttäjille, jotka sitä eniten tarvitsevat.