Kategoria — linux

Web-palvelimenani tähän asti toiminut iFuse Hostingin VPS otti ja kuoli viime viikon alussa. Tai ei kuollut, vaan tuhoutui. Halpa 10 punnan kuukausihinta oli ilmeisesti kompensoitu ei-niin-ammattitaitoisella työvoimalla.

Virallisen selityksen mukaan serverifarmin ylläpitäjät olivat ddos-hyökkäyksen yllättäessä irrottaneet useita palvelimia sähköverkosta sammuttamatta palvelimia. Valitettavasti toimenpide aiheuttaa helposti kovalevyillä olevan datan rikkoontumisen, toisin kuin esimerkiksi verkkoyhteyden katkaiseminen. Tällä hetkellä ei ole mitään varmuutta saanko palvelimella olleita tiedostojani takaisin.

Katastrofaaliseksi palvelimen rikkoontumisen teki se, että suurin osa automaattisista varmuuskopioistani oli jo jonkin aikaa mennyt koneelle, jota ei ole olemassa. Olin omaa tyhmyyttäni muuttanut koneen muuhun käyttöön muistamatta, että se palveli varmuuskopiokoneena. (Opetus: varmista, että saat varoituksen jos varmuuskopiointi epäonnistuu.)

Tapahtuneen johdosta myös tästä blogista katosi muutama kirjoitus ja joitakin lukijoiden kommentteja. Pahoitteluni tästä.

Uutena palvelimena toimii nyt Linoden VPS, johon saa lisäpalveluna myös automaattiset varmuuskopiot. Tämän lisäksi pitäisi tosin keksiä toimiva ratkaisu off-site -vamuuskopioiden tekemiseen. Ideoita otetaan vastaan. Linoden palvelin on Lontoossa, joten latenssit pysyvät kohtuullisina. Tähän mennessä palvelu on tuntunut hyvältä ja luotettavalta.

Kantapään kautta asioiden oppiminen on tehokasta, mutta vähän liian usein se ainoa tapa oppia. Toivottavasti joku muu oppii tästä myös jotain.

Päivitys 20.9.2010: Älä hanki VPS:ää iFuse Hostingilta.

Muutto pakotti ajattelemaan koti-linuxilla pyörivien nettisivujen kohtaloa. Serverin ylläpito on välillä ollut työlästä, eikä luotettavuuskaan ole ollut liian hyvä. Ja muutossa kone on viikon verran pois netistä, joten jokin vaihtoehto oli keksittävä.

Päädyin hankkimaan virtuaalipalvelimen iFuse hosting -firmalta briteistä. Käytännössä omistan siis virtuaalisen tietokoneen, jossa on 256 megaa muistia, ja joka pyörittää Ubuntua.

VPS, eli virtual private server on täysin itse ylläpidettävä. Palvelimella ei ole valmiina mitään, ja kaikista asennuksista ja konfiguraatioista on vastuussa itse. Käyttöjärjestelmän voi tarvittaessa jyrätä jos mokailee tarpeeksi.

Palvelin maksaa 10 puntaa kuussa, mikä on siedettävissä. En tiedä vielä miten pitkälle 256 megaa muistia riittää, ainakin Apachen konfiguraatioita oli viilattava toimimaan paremmin pienemmällä muistimäärällä.

Virtuaalipalvelimia on nykyään kohtuullisen hyvin saatavilla, mutta niiden vertailu on hankalaa. Web Hosting Talk -foorumilta löytyy käyttäjien arvioita ja ohjeita.

Suomessa hinnat tuntuivat lähtevän 30€:sta ylöspäin. Kansainvälisille markkinoilla hyvä vaihtoehto näyttäisi olevan SliceHost, jolla on kaikista hostausfirmoista selkeimmät sivut. Firman kaikki palvelimet vain ovat jenkeissä, jolloin pingi Suomeen kasvaa vähän liian suureksi.

IFuse Hostingilla on kätevä help desk netissä, jossa tuntuu olevan aina joku päivystämässä. Valitettavasti apua on joutunut myös kysymään pari kertaa, esimerkiksi aluksi palvelimelle ei saanut ollenkaan SSH-yhteyttä. Muuten homma on pelannut hyvin.

Nurkassa hyrräävä Ubuntu-serveri oli kaatunut perjantain aikana, ja käynnistämisen yhteydessä se otti käyttöön uuden kernelin, jonka olin vahingossa päivittänyt aikoja sitten. Seurauksena Nvidian näytönohjain ei enää suostunut toimimaan vanhoilla asetuksilla.

Päivitin samalla Ubuntun uusimpaan 8.04-versioon, jossa luvattiin olevan graafisia työkaluja näytön asetuksien muuttamiseen. Ei ollut, paitsi sellainen jolla saa valita käyttääkö 800×600 vai 640×480 resoluutiota. Lopun viikonloppua vietinkin asentamalla Nvidian ajureita Ubuntuun, mikä ei tietenkään onnistunut, sillä olin unohtanut poistaa vanhan ajurin ennen Ubuntun päivitystä.

Ubuntussa on kokonaista kolme eri tapaa asentaa Nvidian ajurit, joista hankalin käsiasennus toimi lopulta. Bootin jälkeen myös kovalevyt olivat mountattuna vääriin paikkoihin, mistä seurasi ylimääräistä konffaamista.

Koko hommasta jäi sellainen kutina, ettei Ubuntua uskalla vieläkään suositella Pertti Peruskäyttäjälle. Ainakaan jos näytönohjaimen ajurien asennus ei onnistu “nappia painamalla”, ja jos kone voi käynnistämisen jälkeen vain ilmoitaa, että “kotihakemistoa ei löydy”.

Sitten lupaan suositella, jos onnistun asentamaan tai päivittämään Ubuntun ilman, että kosken xorg.conf -tiedostoon

• 75 (Really) Useful JavaScript Techniques
  Listapostausi lähtenyt lapasesta. JParallax on kyllä siisti, pitää enää keksiä missä sitä voisi käyttää.
  (tags: javascript webdev)
• Testiryhmä hakkeroi äänestyslaitteet USA:ssa
  Miksi sähköinen äänestys on huono keksintö. Aiemmassa tutkimuksessa kysyttiin jotain tyyliin “uskotko äänestyssalaisuustesi säilyvän sähköisessä äänestyksessä?” Mielestäni tärkeämpi kysymys on se pääseekö äänestystulosta muokkaamaan triviaalisti. Nykyisillä laitteilla näköjään pääsee.
  (tags: tietoenator)
• Canonical to fund upstream Linux usability improvements
  Mark “Ubuntu” Shuttleworth meinaa parantaa työpöytä-Linuxin käyttäjäkokemusta, mikä on ihan fiksu veto. Vaikka jos asennuksen saisi sellaiseksi, ettei tarvitse käsin konffata xorgia, että ylipäätään saa kuvan ruudulle… Aiheeseen liittyen myös http://mpt.net.nz/archive/2008/08/01/free-software-usability
  (tags: linux usability ubuntu ux)

OpenOffice:sta on julkaistu 3.0 beta-versio, jota Ars Technica käy läpi. OpenOffice.org-sivuilla on lista uudistuksista.

OpenOfficen peruskäyttöliittymät näyttävät samoilta kuin ennenkin, mitä nyt on uudet ikonit ja uusi “start center“. Olisin kaivannut jotain vähän enemmän. OpenOfficen tekstinkäsittelyohjelma on ollut tähän asti ihan OK, mutta henkilökohtaisessa miellyttävyydessä se häviää nykyään uudelle Wordille ja sen ribbonille (jonka oppimiseen toki meni hetki). Toiminnallisuus on aika sama, ero on nimenomaan käyttökokemuksessa.
[Lue lisää →]

• Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron)
  Uusi Ubuntu on ulkona, tällä kertaa Long Time Supportattuna
  (tags: ubuntu linux lts)