Kategoria — koulu
Diplomityö valmis
Tiistai 13.4.2010 oli se päivä, kun vihdoin ja viimein sain diplomityöni valmiiksi.
Työn aiheena on sosiaalisen median, ja erityisesti mikroblogien hyödyntäminen firmoissa, sekä sisällön julkaiseminen ulospäin kyseisistä mikroblogeista. Tätä sisällön julkaisemista voidaan käyttää täydentämään firman muita sosiaalisen media julkaisukanavia.
Työ on ladattavissa netistä: “Publishing content from an enterprise microblog to social media” [pdf, 1,45MB, englanniksi]
19. huhtikuuta 2010 Ei kommentteja
Työkaluja diplomityön tekemiseen
On se aika koulunkäynnistä kun pitäisi kirjoittaa diplomityö. Aikaa on maaliskuun loppuun, joten kiire tulee. Tässä muutamia työkaluja, jotka eivät takaa työn valmistumista, mutta helpottavat prosessia:
Dropbox on palvelu, joka synkronoi tiedostoja eri tietokoneiden välillä. Helposti. Dropbox on kuin mikä tahansa muu kansio tietokoneessasi. Kaikki sinne tallennetut tiedostot synkronoidaan palvelimen kanssa, ja tiedostoihin tehdyt muutokset näkyvät saman tien kaikissa tietokoneissa joihin olet asentanut Dropboxin.
Tiedostojen tallennuksesta jää versiohistoria, johon pääsee käsiksi palvelun verkkosivun kautta. Myös poistetut tiedostot näkyvät netissä.
Dropbox toimii Windowsissa, OS X:ssä, Linuxissa ja iPhonessa. Ilmaisessa versiossa on 2 gigaa tilaa tiedostoille. 50GB maksaa kymmenen dollaria kuussa. (Suosituksista saa 250MB lisää tilaa 
)
Plussaa
- Tiedostojen automaattinen synkronointi pöytäkoneen, läppärin ja työkoneen välillä
- Dropbox toimii kätevänä varmuuskopiona jos se on asennettuna useammalle koneelle. Pelkästään verkkoon tehtyyn kopioon ei kannata luottaa, ja todella tarkka tietysti tallentaa tiedostot myös ulkoiselle kovalevylle tms.
Miinusta
- Ilmainen 2 GB on nopeasti täynnä jos haluaa säilöä kuvia tai muita isoja tiedostoja
- Ei, Dropbox ei ratkaise ääkkösongelmia macin ja windowsin välillä
- Ei sovellu käyttäjille, jotka vierastavat tiedostojensa lataamista “pilveen” tai mihinkään vieraaseen verkkopalveluun. (Tiedostot salataan ja siirrettään salattuja yhteyksiä pitkin, mutta ymmärrän jos se ei riitä vakuuttamaan.)
Refworks on verkkopalvelu lähdeviitteiden hallitsemiseen. Palveluun voi syöttää kaikki mahdolliset tiedot mitä lähteistä tietää. Refworksistä saa ulos listan viitteistä todella monessa eri formaatissa, mm. Harvardin standardin mukaisessa nimi – vuosiluku -muodossa.
Viitteitä ei tarvitse useinkaan syöttää käsin. Refworks on integroitu mm. Google Scholar -hakuun ja TKK:n kirjaston hakuihin. Hakutuloksista voi siirtää lähdeviitteet suoraan RefWorksiin.
Refworks on ilmainen jos koulu on ostanut lisenssin. Muuten käyttö maksaa $100/vuosi.
Plussaa
- Integrointi hakupalveluihin, vähän käsin kirjoittamista
- Elektronisista lähteistä voi tallentaa pdf:n liitteeksi viitteeseen
Miinusta
- Refworksin käyttökokemus on kauhea. Sivuja lataillaan uusiksi, ja käsin syötetyn tiedon puolesta saa pelätä
- En ole keksinyt palvelulle muuta käyttöä kuin viitteiden säilömisen ja määrämuotoisen listaamisen. Sama onnistuu varmasti muillakin työkaluilla tai käsin
Latex ei ole työkalu sinänsä, vaan ladontajärjestelmä. Todella paljon yksinkertaistettuna: tekstin rakenne merkataan Latex-elementeillä (hiukan samaan tapaan kuin HTML-dokumentin rakenne merkataan). Teksti ajetaan pulauttimen läpi, joka muotoilee tekstin näyttämään hyvältä .
Eri dokumenttityypeille on olemassa pohjia, jotka hoitavat muotoilun pitkälti puolestasi. Verkosta löytyy esimerkiksi TKK:n tietotekniikan laitoksen englanninkielinen diplomityöpohja (lähde: Sanna Suorannan kokoama erinomainen ohje diplomityön tekemiseen.)
Windowsille on olemassa proTeXt-paketti, joka sisältää Latex-dokumentin tekemiseen tarvittavat työkalut. Asennusohjeet löytyvät mukana tulevasta pdf-tiedostosta. Myös asennusohjelmat käynnistetään kyseisestä pdf:stä. Tarkoituksena on ilmeisesti pakottaa kaikki lukemaan asennusohjeet, mikä kyllä kannattaa.
OS X:lle vastaava paketti on MacTex. Ladattava paketti on 1,2 gigaa, mutta sisältää tarvittavat työkalut.
Plussaa
- Latexilla pärjää tilanteissa joissa dokumentin monimutkaisuus olisi liikaa Wordille. Olen melko vakuuttunut että diplomityö on tällainen dokumentti
- Teksti tallennetaan tekstimuodossa. Tämä mahdollistaa versiohallinnan tekstille ja sisällön hakemisen tiedostoista ilman niiden avaamista. Tämä myös vähentää tiedoston korruptoitumisen vaaraa
- Tekstin ulkoasua pystyy tarvittaessa hallitsemaan erittäin tarkasti
Miinusta
- Latexin asennusprosessi voi tuntua kohtuuttoman vaikealta verrattuna Wordin avaamiseen
- Tekstin merkkaaminen vaatii opettelua
Tässä tähän asti tärkeimmät työkalut. Katsotaan mitä muita tulee vastaan työn edistyessä.
19. lokakuuta 2009 Ei kommentteja
Asioiden tekemisestä
Merlin Mann pitää kuuluisahkoa 43 Folders-sivustoa, joka keskittyi aikaisemmin henkilökohtaisen tuottavuuden parantamiseen erilaisten tekniikoiden ja apuvälineiden avulla. Muutama viikko sitten Mann kertoi keskittyvänsä tulevaisuudessa siihen, miten ihmiset voisivat löytää aikaa asioiden tekemiseen ja pystyisivät keskittymään siihen miten tekevät. Aikaisemman ja uuden lähestymistavan ero selviää hyvin tästä pitkästä, mutta hyvästä kirjoituksesta.
25. syyskuuta 2008 4 kommenttia
Tentti-TJ0
Suoritin viimeisen tenttini TKK:lla tänään, aiheena estetiikka. Pääsin kirjoittamaan esseet aiheista “onko esteettinen arvo objektiivista vai subjektiivista?” ja “semioottinen taidekäsitys”. Jälkimmäinen ei ollut ihan hanskassa, mutta eiköhän läpi mene.
Jäljellä on enää muutama harjoitustyö (ja dippa…), olo on kevyt ja kesäinen 
Samanlaisiin fiiliksiin voi ehkä päästä jos katsoo kaksi seuraavaa tanssivideota:
13. toukokuuta 2008 1 kommentti
Filosofia ja systeemiajattelu
Kovin usein ei TKK:lla törmää kurssiin, missä luennon lopuksi luennoitsija vastaanottaa seisovat aplodit. Tällainen ilmiö koettiin Esa Saarisen vetämällä filosofia ja systeemiajattelu kurssin lopetusluennolla.
Kurssi oli monella tapaa omalaatuinen, jo lähtien siitä seikasta että TKK:lla opetetaan filosofiaa ja kurssin aiheena on “henkilökohtainen henkinen kasvu”. Aloitusluennolla Esa teki selväksi, ettei kurssin tavoitteena ole opettaa mitään tiettyä ajattelutapaa, vaan pelkästään saada osallistujien ajatukset liikkeelle vanhoista uomista. Tämä onnistuikin kiitettävästi, mutta vaati toisaalta ankaraa keskittymistä luennoilla. Väsyneenä luennot eivät antaneet yhtään niin paljon kuin levänneenä.
Harvalla kurssilla on myöskään vierailijaluennoitsijana Martti Ahtisaarta. Mara kävi kertomassa ulkopolitiikan haasteista ja summasi Kosovon tilanteen kansantajuisesti. Aikaisemmin vieraina on ollut mm. Jorma Ollilaa ja Matti Alahuhtaa.
Kaiken kaikkiaan kurssi menee TKK:n top-5 kurssien joukkoon. Jos satut koulussa opiskelemaan, voin suositella käymään tämän kurssin. Eikä tarvitse edes opiskella TKK:lla, kurssilla oli nytkin noin kolmasosa koulun ulkopuolisia tavallisia ihmisiä. Pientä miinusta tulee ainoastaan viiden sivun pohdintaesseestä, joka pitäisi kirjoittaa parin viikon sisään. Enkä ole ihan varma tapahtuiko henkilökohtaista henkistä kasvua, mutta tuskin kurssista haittaakaan oli
3. huhtikuuta 2008 1 kommentti
Kognitiivinen läpikäynti
Sarjassa “ilman käyttäjää toimivat käytettävyysmenetelmät”. Kirjoitin käytettävyyden arvioinnin kurssille lyhyen selvityksen kognitiivisesta läpikäynnistä, jonka liitän suurin piirtein sellaisenaan tähän:
Kognitiivinen läpikäynti on 1990-luvun alussa kehitetty menetelmä käytettävyyden arvioimiseen asiantuntijavoimin. Menetelmä kehitettiin erityisesti opittavuuden testaamista varten.
Läpikäynnin etuna on sen keveys. Sitä voidaan soveltaa hyvin varhaisessa vaiheessa tuotteen kehitysprosessia, eikä se vaadi samanlaisia resursseja kuin käyttäjien kanssa tehtävä käytettävyystestaus. Käytännössä esimerkiksi tuotteen kehittäjät voivat itse suorittaa läpikäyntejä prototyypille ja saada arvokkaita tuloksia. Periaatteessa jo tuotteen käyttöliittymäkuvaus voi riittää läpikäynnin perustaksi, vaikka mitään valmista ei olisi.
[Lue lisää →]
15. helmikuuta 2008 Ei kommentteja
