Random header image... Refresh for more!

Työkaluja diplomityön tekemiseen

On se aika koulunkäynnistä kun pitäisi kirjoittaa diplomityö. Aikaa on maaliskuun loppuun, joten kiire tulee. Tässä muutamia työkaluja, jotka eivät takaa työn valmistumista, mutta helpottavat prosessia:

Dropbox on palvelu, joka synkronoi tiedostoja eri tietokoneiden välillä. Helposti. Dropbox on kuin mikä tahansa muu kansio tietokoneessasi. Kaikki sinne tallennetut tiedostot synkronoidaan palvelimen kanssa, ja tiedostoihin tehdyt muutokset näkyvät saman tien kaikissa tietokoneissa joihin olet asentanut Dropboxin.

Tiedostojen tallennuksesta jää versiohistoria, johon pääsee käsiksi palvelun verkkosivun kautta. Myös poistetut tiedostot näkyvät netissä.

Dropbox toimii Windowsissa, OS X:ssä, Linuxissa ja iPhonessa. Ilmaisessa versiossa on  2 gigaa tilaa tiedostoille. 50GB maksaa kymmenen dollaria kuussa. (Suosituksista saa 250MB lisää tilaa ;) )

Plussaa

  • Tiedostojen automaattinen synkronointi pöytäkoneen, läppärin ja työkoneen välillä
  • Dropbox toimii kätevänä varmuuskopiona jos se on asennettuna useammalle koneelle. Pelkästään verkkoon tehtyyn kopioon ei kannata luottaa, ja todella tarkka tietysti tallentaa tiedostot myös ulkoiselle kovalevylle tms.

Miinusta

  • Ilmainen 2 GB on nopeasti täynnä jos haluaa säilöä kuvia tai muita isoja tiedostoja
  • Ei, Dropbox ei ratkaise ääkkösongelmia macin ja windowsin välillä :)
  • Ei sovellu käyttäjille, jotka vierastavat tiedostojensa lataamista “pilveen” tai mihinkään vieraaseen verkkopalveluun. (Tiedostot salataan ja siirrettään salattuja yhteyksiä pitkin, mutta ymmärrän jos se ei riitä vakuuttamaan.)

Refworks on verkkopalvelu lähdeviitteiden hallitsemiseen. Palveluun voi syöttää kaikki mahdolliset tiedot mitä lähteistä tietää. Refworksistä saa ulos listan viitteistä todella monessa eri formaatissa, mm. Harvardin standardin mukaisessa nimi – vuosiluku -muodossa.

Viitteitä ei tarvitse useinkaan syöttää käsin. Refworks on integroitu mm. Google Scholar -hakuun ja TKK:n kirjaston hakuihin. Hakutuloksista voi siirtää lähdeviitteet suoraan RefWorksiin.

Refworks on ilmainen jos koulu on ostanut lisenssin. Muuten käyttö maksaa $100/vuosi.

Plussaa

  • Integrointi hakupalveluihin, vähän käsin kirjoittamista
  • Elektronisista lähteistä voi tallentaa pdf:n liitteeksi viitteeseen

Miinusta

  • Refworksin käyttökokemus on kauhea. Sivuja lataillaan uusiksi, ja käsin syötetyn tiedon puolesta saa pelätä
  • En ole keksinyt palvelulle muuta käyttöä kuin viitteiden säilömisen ja määrämuotoisen listaamisen. Sama onnistuu varmasti muillakin työkaluilla tai käsin

Latex ei ole työkalu sinänsä, vaan ladontajärjestelmä. Todella paljon yksinkertaistettuna: tekstin rakenne merkataan Latex-elementeillä (hiukan samaan tapaan kuin HTML-dokumentin rakenne merkataan). Teksti ajetaan pulauttimen läpi, joka muotoilee tekstin näyttämään hyvältä :) .

Eri dokumenttityypeille on olemassa pohjia, jotka hoitavat muotoilun pitkälti puolestasi. Verkosta löytyy esimerkiksi TKK:n tietotekniikan laitoksen englanninkielinen diplomityöpohja (lähde: Sanna Suorannan kokoama erinomainen ohje diplomityön tekemiseen.)

Windowsille on olemassa proTeXt-paketti, joka sisältää Latex-dokumentin tekemiseen tarvittavat työkalut. Asennusohjeet löytyvät mukana tulevasta pdf-tiedostosta. Myös asennusohjelmat käynnistetään kyseisestä pdf:stä. Tarkoituksena on ilmeisesti pakottaa kaikki lukemaan asennusohjeet, mikä kyllä kannattaa.

OS X:lle vastaava paketti on MacTex. Ladattava paketti on 1,2 gigaa, mutta sisältää tarvittavat työkalut.

Plussaa

  • Latexilla pärjää tilanteissa joissa dokumentin monimutkaisuus olisi liikaa Wordille. Olen melko vakuuttunut että diplomityö on tällainen dokumentti
  • Teksti tallennetaan tekstimuodossa. Tämä mahdollistaa versiohallinnan tekstille ja sisällön hakemisen tiedostoista ilman niiden avaamista. Tämä myös vähentää tiedoston korruptoitumisen vaaraa
  • Tekstin ulkoasua pystyy tarvittaessa hallitsemaan erittäin tarkasti

Miinusta

  • Latexin asennusprosessi voi tuntua kohtuuttoman vaikealta verrattuna Wordin avaamiseen
  • Tekstin merkkaaminen vaatii opettelua

Tässä tähän asti tärkeimmät työkalut. Katsotaan mitä muita tulee vastaan työn edistyessä.

Share

6 kommenttia

1 Aki { 21.10.2009 klo 20:33 }

Linus Torvaldskin sen tietää: tosimiehet käyttää dipan versionhallintaan gittiä. Jotta et voisi vedota JPG or didn’t happeniin, u can has images: http://i37.tinypic.com/2mqqoi1.jpg

2 Oiva { 21.10.2009 klo 20:53 }

Ja tosimiehet käyttää linuxia :)

Gitin käyttö Windowsilla on toistaiseksi aika tuskaista, en suosittele. Mutta jos Git kiinnostaa, niin kannattaa ehkä tutustua Flashbake-projektiin (Git kirjoittajille):

http://boingboing.net/2009/02/13/flashbake-free-versi.html
http://bitbucketlabs.net/flashbake/

3 Henri { 26.10.2009 klo 18:55 }

Käytin itse Windowsilla Latex-alustana Miktexiä ja Texniccenteriä. Lähinnä jälkimmäinen tarjoaa Build-napin, jotain snippettejä vaikka kuvien lisäämiselle sekä graafisen puunäkymän dokumentin rakenteesta. Texniccenter tunnisti Miktexin automaattisesti eikä edellyttänyt suuremmin konffausta.

Ärsyttävästi Adobe readeria ei kaiketi saa käskettyä avaamaan pdf:ää tietyltä sivulta – tai varsinkaan tiettyä tex-riviä vastaavasta kohdasta. Foxit PDF readerin voi kuitenkin asettaa muistamaan sijaininnin kun avaa saman dokumentin uudestaan, toi on hyvin kätevä dippaa aina uudestaan availlessa (sekä mm. eBookkeja lukiessa).

4 Juho { 7.3.2010 klo 11:20 }

Mäkillähän LaTeXin asentaminen on vaan yks (hemmetin iso) MacTeX-paketti, jossa on mukana kaikki mahdolliset työkalut ja vielä vähän päälle. Repositorynä nyt on subversion ihan vaan siksi, että se löytyy joka koneelta kummiskin, gitti vaan puolelta.

Hyvä muistutus RefWorksista, pitäiskin hakea vähän enemmän viitteitä. Verkkopuolen hommia tehdessä tosiaan http://www.tm.uka.de/~bless/bibrfcindex.html saattaa olla kätevä heittää mukaan viittauksia varten. :P

5 Oiva { 7.3.2010 klo 14:49 }

Henri: käytän Windowsissa myös Texniccenteriä, mutta työkoneella buildi kestää jostain syystä joka kerta noin 5 minuuttia. Mäkillä buildi menee 10 sekunnissa.

Juho: RefWorks on hyvä tapa päästä alkuun, kun voi helposti tuoda paljon viitteitä hauista, mutta pitemmän päälle siitä ei oikein ole viitteiden hallitsemiseen. Luovuin siitä lopulta kokonaan, kun en pystynyt hahmottamaan mitkä RefWorksin kentät vastaavat mitäkin BibTexin kenttiä, ja web-käli on melkoisen huono.

6 Oiva { 7.3.2010 klo 20:00 }

Perusteluja sille, miksi Latex on hyvä vaihtoehto, jos typografia kiinnostaa vähääkään: http://nitens.org/taraborelli/latex

Jätä kommentti