Käytettävyysasiantuntija vai koodaaja?
Törmäsin työhaastattelussa kysymykseen haluaisinko olla mieluummin käytettävyysasiantuntija vai koodaaja. Olen CV:ssäni painottanut vähän molempia, joten kysymys oli ihan ansaittu.
Nykyisessä työssäni olen koodari, mutta kaipaan käytettävyyspuolen töitä päivä päivältä enemmän. Pidän toisaalta myös ajoittaisesta koodin parissa puurtamisesta. Hankala yhtälö siis. Seuraavassa on kuitenkin muutamia syitä miksi mielestäni olisi hyvä tuntea vähän molempia aloja:
Käytettävyysasiantuntija, joka osaa koodata:
- pystyy koodaamaan nopeita prototyyppejä uusista ohjelmista, joita voi käyttää suunnitteluvaiheen käytettävyystestien apuna
- voi tehdä muutoksia ohjelman käyttöliittymään uusien ratkaisuehdotusten validoimiseksi
- osaa suositella tiettyjä korjausehdotuksia ottaen huomioon miten helppo niitä on toteuttaa käytännössä
- osaa käytettävyystestissä kysyä “entä jos”-kysymyksiä tietäen mikä olisi mahdollista toteuttaa koodin puolella
Koodaaja, joka tuntee käytettävyyttä:
- osaa tehdä kevyitä käytettävyysarviointeja esimerkiksi paperiprototyyppien avulla. Nopea läpikäynti yhdenkin ihmisen kanssa voi antaa perspektiiviä suunnitteluun
- osaa lukea käytettävyystestien tuloksia, ja ymmärtää, että ne ovat ihan oikeita ongelmia
- osaa suorittaa omille tai työkaverin ohjelmille kevyen asiantuntija-arvion, esimerkiksi heuristisen arvion, MUTTA:
- EI silti tiedä miten käytettävä ohjelma koodataan
Viimeinen kohta aiheuttaa usein päänvaivaa. Yksittäisen koodarin mutuilu “ihmiset varmaan etsii tätä nappia täältä” ei ole sama asia kuin käytettävyystestissä varmistettu tulos. Ei vaikka kaksi koodaria olisivat samaa mieltä. Tai toisin päin sanottuna: käytettävyystestit antavat kovaa dataa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Sen jälkeen toimimattomat asiat voi perustellusti korjata.
Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen, haluaisin ehkä olla enemmän käytettävyysihminen, ainakin nyt. Koodia silti unohtamatta. Lukitaan tämä vastaus 
2 kommenttia
Tuollainen “koodaaja, joka tuntee käytettävyyttä” ja vice versa on mielestäni ihan hyvä ajattelumalli. Pienemmissäkin putiikeissa mennään jatkuvasti siihen suuntaan, että jokaisen tekijän täytyy olla erikoistunut tekemäänsä duuniin putkiaivoisesti, joka taas saattaa johtaa rikkonaiseen kokonaisuuteen mikäli vetäjällä ei ole todella selkeätä kokonaiskuvaa proggiksen eri osa-alueista. Uskonkin siis, että jatkossa on tarvetta sellasille tekijöille, jotka kykenevät ajattelemaan tuotoksia kokonaisuutena.
Mielenkiintoinen näkökanta tuo käytettävyys koodaaja. Vastaavia on muutkin pohtineet. Esim käytettävyys suunnittelija, joka on 90% suunnittelijaa 10% HCI:tä löytyy, Gulliksen & al. artikkelissa
The lone some cowboy: A study of the usability designer role in systems development, Interacting with Computers (2006) Vol 18 , Issue 4
Tuli myös vastaan jossain noista artikkeleista tuossa pöydällä maininta siitä, kuinka HCI ihmiset eivät välttämättä osaa huomioida systeemin luomia rajoitteita ja tekijöiden motiiveja. Lisäksi välillä tulee esitettyä hienoja uusia toiminta malleja niin, etteivät muut niitä ymmärrä (käytettävyys myös käytettävyysmallien esittämiseen).
Näiden näkökantojen mukaan ainakin olisi hyödyllistä olla olemassa käytettävyys suunnittelijoita, sekä käytettävyys koodareita ^^
Jätä kommentti